Näe lähelle kuin katsoisit kauas, kaukana näe kuin katsoisit lähellesi.

Useampi vuosi sitten matkalla Uudessa-Seelannissa istuin turistiveneessä ihailemassa Pohjoissaaren rannikkoa ja merimaisemia. Samassa veneessä istui paikallinen vanhempi mies, joka kertoi, että vaikka hän asui lähellä näin upeaa luontoa ja ihmeellisiä maisemia, hän ei ollut ikinä tutustunut oman maansa upeisiin nähtävyyksiin. Olimme aivan yhtä lumoutuneita näkymistä, joskin hänen matka kohteeseen oli ollut noin 45 tuntia ja tuhansia kilometrejä lyhyempi.

Mietin, kuinka helposti oman lähiympäristön ainutlaatuisuuden voikaan jättää huomioimatta, jopa näinkin mielikuvitusta kutkuttavassa ympäristössä kuin Uudessa-Seelannissa ja kuinka paljon helpommin uuden löytymisen ja kokemisen mieltää matkoille. Lähimaisemien tarkkaileminen yhtä uutena ja ihmeellisen kiehtovana vaatii monesti myös suurta turhautumista. Tavanomaisuus ja arkisuus vievät huomaamatta voiton ainutlaatuisuudelta. Jopa ilmiselvät ihmeet saattavat jäädä näkemättä.

Matkalla, irti arjesta, on paljon helpompaa ihmetellä ja nauttia myös mitä tavanomaisemmista ja arkisimmista asioista. Mutta myös tällöin voi kohteen sisin olemus, paikan henki ja ainutlaatuisuuden ydin, jäädä itsestäänselvyyksien jalkoihin.